Onko vaarallista auttaa työntekijöitä brändäämään itsensä?

Henkilöbrändäys on käsitteenä kohtuullisen uusi, vaikka henkilöbrändejähän meillä on ollut niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. On poliitikkoja, filosofeja, urheilijoita, taiteilijoita, jotka tunnetaan henkilönä, ei niinkään yrityksen, valtion tai aatteen edustajina.

Olen tällä hetkellä muutamassa yrityksessä mukana sekä yrittäjänä, osakkaana, että johtoryhmän jäsenenä, joten uskon ymmärtäväni mitä työntekijän brändäys merkitsee yritykselle.

Kannattaako siihen kannustaa?

Juttelin eilen erään sosiaalisesta mediasta tunnetun henkilöbrändin kanssa, ja hän kertoi kuinka yritys käyttää hänen henkilöbrändiään hyödyksi yrityksen markkinoinnissa ja asiakashankinnassa. Ensin on se henkilöbrändi ja sitten asia josta halutaan kertoa.

Juttelin myös erään toimitusjohtajan kanssa. Hän taas kertoi, että heidän historian suurin kävijäpiikki kotisivuille tuli siitä, kun eräs toinen vaikuttaja oli kehunut yrityksen  tuotettaan LinkedInissä.

Olen jutellut yrittäjien ja toimitusjohtajien, eli työnantajien kanssa asiasta lukuisia kertoja. Yllättävän moni pelkää sitä että yhden henkilön brändääminen yrityksen tai tuotteen keulakuvaksi, on iso riski.

Miksi työnantaja pelkää henkilöbrändäystä? Koska “kun henkilö brändäytyy, on vaarana, että kilpailijat alkavat kosiskella häntä työntekijäksi”.

Tai pahimmillaan hän käyttää henkilöbrändiään hyväksi ja perustaa oman kilpailevan yrityksen. No, tämähän on mahdollista. Mutta, ihan samalla tavalla brändäytyy jokaisen yrityksen paras työntekijä tälläkin hetkellä. Ilman varsinaista henkilöbrändäystä.

Parhaat työntekijät ovat aina tunnettuja. Toki sosiaalisen median antama lisänäkyvyys tekee heistä vielä laajemmin tunnettuja.

Mietitäänpä asiaa vähän toisesta kulmasta. Olen kehittänyt kohta 20 vuotta digimarkkinointia ja erityisesti viimeiset pari vuotta on herättänyt minut siihen, mikä on henkilön merkitys yrityksen markkinoinnissa.

Jos tunnet Instagram, YouTube tai Facebook markkinointia, tiedät mikä vetoaa ylivoimaisesti parhaiten nykyihmiseen. Se on ihminen, asiantuntija, vaikuttaja. Siksi olen jo noin 3 vuotta sitten jättänyt sosiaalisen median markkinoinnista kokonaan pois tuotelähtöisen markkinoinnin.

Tuotelähtöinen markkinointi ei yksinkertaisesti toimi. Tai toimii se, mutta ihmisen kasvot toimivat 10 x paremmin.

Ketä 2000-luvulla syntynyt Z-sukupolvi seuraa? Keneen hän uskoo kun hän tekee ostopäätöksiä? Kyllä, se on vaikuttaja. Tubettaja, tai se tyyppi joka näkyy aina ensimmäisten joukossa Instagram fiidissä.

Jos olet syntynyt 1900-luvun puolella ja luulet, että et seuraa vaikuttajia, olet todennäköisesti väärässä. Seuraat hyvin todennäköisesti muutamaa julkkista sosiaalisessa mediassa tai mikrovaikuttajia, eli läheistä ystävääsi tai ystäväsi ystävää joka ilmoittaa sosiaalisessa mediassa että on juuri ostanut ne ihanat kävelykengät tai sen ekologisen hybridiauton jonka sinäkin haluat. Tai asiantuntijaa, joka puhuu siitä aiheesta johon tulet käyttämään rahaa lähiaikoina.

Ja kysyt kahvipöydässä että “mistä tämäkin ilmestyi tähän minun näytölle, enhän minä edes seuraa tätä henkilöä?”. Niinpä niin, some tietää että hänen jutut kiinnostavat sinua.

Ihmisen kasvot on ylivoimainen tapa vangita asiakkaan huomio. Se työnantaja joka ymmärtää tämän, ottaa oman alansa edelläkävijyyden nopeasti. Ja jos työnantaja ei vahvista työntekijöiden henkilöbrändiä, he joka tapauksessa tekevät sen itse.

Työnantaja, jos henkilöbrändäyksen tukeminen vielä pelottaa, brändää itsesi. Tai auta useampaa työntekijää henkilöbrändäyksessä. Toinen vaihtoehto on maksaa siitä ulkopuolisille vaikuttajille.

Joka tapauksessa siitä ei näyttäisi olevan pelkoa, että kaikki haluavat henkilöbrändätä itsensä.  Se, miten henkilöbrändäys tehdään tehokkaasti, on sitten toinen juttu.

Matti Perkkiö, TBM asiantuntija

TERVETULOA BUSINESS MEETIIN!