Miksi epäonnistumisesta pitäisi palkita?

Miksi epäonnistumisesta pitäisi palkita?

Moniin meistä on iskostettu epäonnistumisen pelko niin syvälle, että se häiritsee olennaisesti kaikkea tekemistä ja kehittymistä.

Amerikassa konkurssin kokenut yrittäjä noteerataan entistä vahvempana, eikä luuserina kuten Suomessa.

Pelkäämään on opittu jo koulussa. Nuorten Ääni -toimitus teki vuonna 2013 lähes tuhannelle yhdeksäsluokkalaiselle kyselyn jossa kysyttiin millainen on opettajan mielestä hyvä oppilas. Vastaus ei yllätä. 

 

Oppilaat uskoivat että hyvä oppilas menestyy, on hiljaa eikä pyydä apua. 

 

Avuliaisuus toisia kohtaan ja kyky pyytää apua olivat vain harvan koululaisen mainitsemia menestyvän oppilaan ominaisuuksia. Epäonnistumista suorastaan pelätään. 

Onneksi uusi opetussuunnitelma kannustaa jo enempi siihen miten oppilaita saadaan motivoitua. Ehkä nykynuoriso on jo rohkeampi.

Yksi kuuluisimmista esimerkistä jossa epäonnistuminen on koulinut menestyjän, on Alibaban Jack Man tie epäonnistumisten kautta menestyjäksi. 

Hän osallistui collegen pääsykokeisiin kolmesti, ennen kuin pääsi sisään. Jack haki KFC-pikaruokaketjuun Manager Assistant -ohjelmaan ja oli haastattelussa 23 muun kanssa. Kaikki muut pääsivät eteenpäin paitsi hän. 

 

Jack Ma haki Harvardin yliopistoon 10 kertaa, mutta ei siitä huolimatta päässyt opiskelemaan. Nyt hänen perustama Alibaba on maailman suurin verkkokauppa.

 

Yksi julkisesti epäonnistumisen tunnustamisesta tiimejä palkitseva menestyvä yhtiö on SuperCell. Yrityksen toimitusjohtaja Ilkka Paananen on avoimesti kertonut että jos he päättävät keskeyttää pelin tekemisen, sitä juhlistetaan tiimin kanssa. Jos tavoitteet eivät täyty, asia pitää tunnustaa ja kyetä jatkamaan eteenpäin siitä huolimatta.

 

Epäonnistujaa ei pitäisi nöyryyttää – vaan nostaa.

 

Olen tehnyt markkinointia ja myyntiä kohta 20 vuotta. Jos haluaa menestyä näissä lajeissa, pitää kyetä ottamaan päivittäin epäonnistumisia vastaan. Se on itse asiassa ihan ensimmäisiä asioita miksi myyjän tehtävä ei ole niin arvostettu. 

Miksi opettajan tai lääkärin ammattia arvostetaan? Koska heitä pidetään auktoriteetteinä – heihin luotetaan. Jos lääkäri määrää jonkun lääkkeen, sitä ei kyseenalaisteta. Samaan auktoriteettiin toki kannattaa myyjänkin pyrkiä.

 

Epäonnistuminen on varmaa jos tehdään kertaluontoisia projekteja. Pitäisi tehdä pelkästään prosesseja joihin kuuluu epäonnistuminen – olennaisena osana.

 

Mitään suurta ei synny ilman kokeilemista. Siksi olen pyrkinyt siihen että markkinointibudjetissa olisi aina varaa tehdä sellaisia asioita, joiden uskotaan tuottavan lisäarvoa – mutta ei olla siitä ihan varmoja. Sen jälkeen kokeillaan, mitataan, arvioidaan tulos ja päätetään jatketaanko tekemistä.

Tällainen kokeiluun perustuva kaava on myös Gary Vaynerchukin sisältömarkkinoinnin mallissa jota itse olen pyrkinyt toteuttamaan. Siinä dokumentoidaan ensin tekemistä, sitten tehdään siitä sisältöjä ja jaetaan ne sosiaaliseen mediaan. Sen jälkeen kuunnellaan mitkä asiat sisällöissä resonoi ja tehdään parhaista paloista uusia mikrosisältöjä. 

Erittäin yksinkertaista mutta todella tehokasta. Epäonnistumisten kautta onnistumiseen.

 

Nähdään tapahtumassa,

Matti Perkkiö, TBM asiantuntija

 

 

2019-08-15T09:21:35+00:00